Huikea nousu ei aivan riittänyt – Steelers vei pisteet katkerasti 6-5

Kaikista kauden aikana koetuista tappioista tämä jätti kenties eniten jossiteltavaa ja teki siksi myös eniten kipeää. Ottelu alkoi oitis räiskyvästi, kun vain muutaman sekunnin jälkeen vastustaja oli päästä viimeistelemään maalinedustalta tyhjänä odottavaan häkkiin, vain nähdäkseen Siiri H:n blokkaavan pallon ällistyttävästi maaliviivalta mailanvarrellaan. Tämä täpärä pelastus herätti joukkueen tehokkaasti heti alusta saakka, ja ensimmäinen erä oli vauhdikasta päästä-päähän-peliä, jossa molemmilla osapuolilla oli saumoja useampaankin osumaan. Lukemat pysyivät silti 0-0:ssa, ja avauserän ainoat tilastomerkinnät olivat jäähyjä, joita tuli yksi kummallekin. Siirin minuutti ennen erän loppu tulleessa kaksiminuuttisessa oli ripaus vastustajan näyttävää kompurointia, mutta toistaiseksi kaikki oli normaalin rajoissa.

Samaa ei voinut sanoa enää toisessa erässä, jossa tuomarit päättivät ottaa kunnolla roolia ja edesauttaa Steelersin maalitalkoita oikein urakalla. Heti 12 sekunnin jälkeen Steelers sai 5 vs. 3-ylivoiman, kun Annika lähetettiin Siirin seuraksi jäähypenkille, ilman mitään sen parempaa selitystä kuin että hän oli ”tehnyt käsivarrellaan tietynlaisen liikkeen”. Vastustaja, joka ei näyttänyt ymmärtävän rangaistusta sen paremmin kuin mekään, käytti siunaantuneen tilan oitis hyödykseen ja pamautti seuranneesta lähivaparista pelin avausosuman.

Viitisen minuuttia myöhemmin tuomarien mielenkiintoiset tulkinnat jatkuivat, kun Steelersin pelaaja lähti vuorostaan jäähylle. Syyksi valikoitui kiinnipitäminen, vaikka maastapelaaminen näytti ainakin pelaajiston mielestä paljon validimmalta perusteelta. Ylivoimamme ei ehtinyt kuitenkaan kuin alkaa, kun vastustajan karvaaja riisti Veeralta pallon ja tämä oli vastahyökkäyksen estämiseksi pakotettu rikkomaan takaapäin. Rike tapahtui puolessakentässä, minkä lisäksi Annika oli tapahtumahetkellä vielä kaverin alapuolella, joten loogisesti tuloksena oli rangaistuslaukaus. Viimeistely rankkarista oli varma, ja kun katastrofaalisen ylivoiman täydensi vielä minuuttia myöhemmin yksin läpi karannut vastustaja, peli oli äkkiä kaverille 3-0 ja kaikki ensimmäisen erän hyvä työ tuntui enää kaukaiselta muistolta.

Toisen erän ”kruunasivat” kaksi seuraavaa maalia, kun Steelersin epäonnistunut veto kimposi Marin jaloista omaan maaliin ja Siiri lähti päivän toiselle jäähyistunnolleen – kukaan ei enää edes yrittänyt arvailla syytä – jonka aikana ylivoima rokotti jälleen. Kolmanteen erään lähdettiin kaikkien värikkäiden tapahtumien seurauksena siis jo toivottoman tuntuisessa 5-0-tilanteessa.

Toivosta emme kuitenkaan luopuneet. Heti päätöserän alussa Steelersin maalivahti, joka oli ottanut pelin aikana useita haamupelastuksia, onnistuttiin vihdoin päihittämään, kun Mirkku ja Siiri J. pelasivat näppärästi yhteen ja jälkimmäinen laukoi pallon verkkoon. Vastustaja pääsi vielä tämän jälkeen tekemään kuudennen maalinsa, mutta loppuajan momentum pysyi täysin meidän hallussamme. Seuraavassa vaihdossa Ansku sai pallon itselleen ja rynni väkisin ohi vastustajasta toisen perään, kunnes maalivahti oli pakotettu rikkomaan ja aiheuttamaan vuorostaan meille rangaistuslaukauksen. Allekirjoittanut sijoitti pallon sisään ja tästä alkoi inspiroitunut takaa-ajo.

Kaikki kolme ketjua painoivat päälle ja loivat painetta, ja 6-3:een pelin kavensivat huikeaa tehopäivää viettäneet Ansku ja Nea. 6-4-maali seurasi vielä samalla minuutilla, kun Mari nousi tavaramerkkityylillään pakin paikalta aina maalinedustalle saakka ja runnoi omasta paluupallostaan tahtomaalin malliesimerkin, minkä jälkeen Steelers turvautui orastavan paniikin hillitsemiseksi aikalisään. Hassua kyllä, kuten vaihtopenkillämme oli jo hetkeä aiemmin ehditty arvellakin, tuomarit keksivät keinon kirimme tukahduttamiseksi. Siiri H. lähti päivän kolmannelle kaksiminuuttiselle, ja tällä kertaa perusteluksi tarjottiin, että hän ”ei pelannut palloa”. Alivoima ei kuitenkaan suostunut tällä kertaa antautumaan, ja draaman kaari sai vielä lisää käännettä ajassa 42:51, kun Veera kavensi Anskun riistopallon jälkeen pelin jo 6-5:een.

Viimeiset kaksi minuuttia olivat armotonta pyöritystä ja myllytystä Steelersin päädyssä, ja enemmän kuin kertaakaan koko kaudella vimma ja tahto saada jotakin muistoksi pelistä oli käsinkosketeltavaa. Näin ei kuitenkaan käynyt, ja kolmannen erän uskomattoman kovasta taistelusta huolimatta käteen jäi katkeranmakuinen 6-5-häviö.

Kuva: Erika Kamsula